Kietoutuneisuus

 

Kietoutuneisuuden tunnelukon vallassa olevan ihmisen kohtaaminen saattaa aiheuttaa epämääräisen tunteen, että kenen kanssa olinkaan tekemississä? Jossain rakkauslaulussa- tai runossa tms. muistaakseni puhutaan jotain tyyliin, että ei tiedetä mistä toinen alkaa ja mihin toinen loppuu….no siinä on kietoutuneisuutta kerrakseen.

Jos sinulla on kietoutuneisuuden tunnelukko, tunnet olevasi tilivelvollinen kietoutuneisuuden toiselle osapuolelle kaikesta mitä teet. Jos aioit pitää jotain vain omana asianasi tai mennä johonkin ihan ominpäin, tunnet syyllisyyttä ikäänkuin tekisit jotain väärää ja loukkaavaa toista kohtaan. Tämä toinen osapuoli hyvin usein on äiti, mutta voi olla myös puoliso tai joku ystäväsi.

Luulet suorastaan tietäväsi mitä tuo toinen ajattelee ja tarvii. Tuo toinen on pääroolin esittäjä ja sinä olet avustaja, jonka tulee olla aina läsnä ja paikalla tai ainakin olla selkeästi ilmoittanut missä olet.

Oma elämäsi on ikäänkuin sivuroolissa, sinun tarpeesi ja elämän sisältösi on toisarvoista. Koet tyhjyyttä, koska et elä omaa elämääsi.

Usein tähän liittyy myös minän kehittymättömyys. Et oikein tiedä kuka olet ja mitä haluat. Oma identeettisi on uhrattu toisen osapuolen yhteyden säilyttämisen vuoksi.

Olet jatkuvassa yhteydessä esim. äitiisi tai ajattelet tai puhut hänestä kokoajan. Sinulla ei ole omia mielipiteitä tai tunteita, vaan olet omaksunut esim. äitisi tavan ilmentää elämää.

Skeemalle antautuja kertoo kaiken esim. äidilleen vielä aikuisenakin. Tai elää vain partnerinsa kautta.

Välttelijä taas pyrkii riippumattomuuteen ja välttelee intiimiyttä kokonaan.

Ylikompensoija yrittää kaikin keinoin olla päinvastainen persoona kuin läheisensä.

Terapiassa tavoitteena on että asiakas oppii elämään itse oman elämänsä keskiössä. Että hän kykenee ilmaisemaan itseään ja löytämään omat voimavaransa ja mieltymyksensä. Terapia haastaa asiakkaan miettimään mitä huonoa ja mitä hyvää on elää ilman kietoutuneisuuden tunnelukkoa.

 

-Anneli

>>AJANVARAUS<<

Kerro kaverille