Kun haavamme ohjaavat tulkintojamme..

Tässä taannoin sain sähköpostiini haastattelupyynnön Iltalehteen kirjoittavalta toimittajalta.

Toimittaja pyysi saada haastattelua ajatuksella ”introvertin tunnelukot”.

Haastattelu sovittiin ja toimittaja oli oikein mukava ja kiinnostunut aiheesta.

Jutun perusteella sain yksittäisiltä ihmisiltä aika paljon viestejä. Oli mukavia ja myös ei niin mukavia viestejä.

Ymmärsin jälleen sen kuinka valtavan paljon tulkitsemme asioita ja tapahtumia oman haavamme kautta.

Jutussa oli omalta kannaltani tavoitteena kertoa, että introverttius on synnynnäinen luonteen ominaisuus ihan samoin kuin ekstroverttius ja useimmat meistä ovat jossain siinä välimaastossa.

Ei siis ole olemassa varsinaisesti introvertin tunnelukkoja siinä mielessä, että introvertilla olisi automaattisesti tunnelukkoja sen enempää kuin ekstrovertilläkään.

Mutta halusin tuoda esille, että voi olla ja olen aika usein huomannut, että omia tunnelukkoja selitetään introverttiudella.

Ja se on oman itsen kannalta huono asia koska silloin ei itseä oikein voi auttaa jos oma ajatus on että sosiaalisten tilanteiden pelot, ahdistuneisuus jne. johtuvat introverttiudesta.

Mutta on hyvä pohtia milloin omissa vaikeuksissa suhteessa elämään ja ihmisiin on kysymys luonteenpiirteestä ja erottaa ne esimerkiksi tunnelukoista.

Introverttiudessa suurin väärinkäsitys tuntuu olevan, että introvertti olisi jotenkin ihmisvihaaja, ahdistunut ja pelokas ihminen.

Jos on introvertti ja lisäksi kokee myös nuo edellämainitut olotilat vallitsevina niin silloin ongelmien syy ei ole introverttius vaan tunnelukot.

Eli summasummarum, kun tulkitsemme asioita oman haavamme kautta niin asiat usein tuntuvat loukkaavilta ja syyllistäviltä vaikka ne eivät todellisuudessa viestitä näitä asioita.

Ja tämä on aina tärkeä muistutus siitä, kuinka voimakkaasti asiat, jotka eivät millään tavoin ole henkilökohtaisia, voi kuitenkin kokea henkilökohtaisena kun pinnalla on voimakkaita tunnelukkoja.

Ymmärrys siitä, että itsellä on jokin haava, joka ohjailee omia reaktioita on edellytys sille, että voi päästä kärsimyksestä eteenpäin.

 

-Anneli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *