Kirjoittaja on Anneli Pohjola, lyhytterapeutti, joka on erityisesti tunnelukkotyöskentelyyn suuntautunut.
Kirjoitan tunnelmia satojen ihmisten tarinoita kuunnelleena ja heidän tunnelukkojensa avaamisessa apuna olleena.
Viha on polttavaa ja tappavaa. Viha tuhoaa ja tuhkaa.
Viha oikeuttaa, se ei kuuntele, se ei anna vaihtoehtoja, eikä tilaa. Viha on kylmää ja kuumaa. Viha polttaa ja huumaa.
Vihalle on houkutteleva antautua. Viha on suoja ja voima. Viha sokeuttaa ja voimaannuttaa. Vihaa voi olla vaikea vastustaa.
Viha voi yhdistää. Viha kantaa ja kannattelee. Vihaa on vaikea pelkästään arvostella.
Kenellä on oikeus vihata vai onko kenelläkään? Kenellä on valta sanoa: ”et saa vihata”.
Viha voi olla ainoa ystäväsi ja polttoaineesi.
Viha on tuhoavaa sekä sisältä, että ulkoapäin.
Viha on vahva ja tuntuu kuin ystävältä, joka rakastaa.
Viha on vihaa itseään kohtaan. Sitä itseä, joka ei voinut tai osannut valita, suojella, varoa, paeta.
Viha, sitä kohtaa itsessä, joka oli avuton tai ymmärtämätön.
Viha sitä itseä kohtaan, joka koitti tavoitella onnea.
Viha on minussa.
Tällaisia ajatuksia minussa heräsi sanasta viha kun pohdin vihaa tunteena kaikkia kuulemiani elämän tarinoita peilaten.
Tunnelukkojen kautta viha saattaa näyttäytyä esimerkiksi alistuvuuden lukkoon vangittuna, uhrautuvuuden lukkoon piiloutuneena, oikeutuksena tai rankaisevuutena.
-Anneli