Entä jos pelko hylätyksi tulemisesta onkin aiheellinen, jos toinenkin osapuoli kärsii hylkäämisen tunnelukosta ja on hylkäämässä pelosta, että tulee hylätyksi.

Mitä voi tehdä jos epäilee, että myös kumppanilla on hylkäämisen tunnelukko ja ollaan ikään kuin kilpailukierteessä kumpi jättää ensin, kumman paniikki nousee ensimmäisenä huippuunsa?

Pelkäät jatkuvasti, että kumppanisi jättää sinut. Elät vahtimisen ja tarkkailemisen kautta. Olet juuttunut toimintaan ja ajatukseen, että jos et ole jatkuvasti varuillasi, tulet arvaamatta hylätyksi tai petetyksi. Riidat, syytökset ja epäluulo värittävät elämääsi ja parisuhdettasi. Elämä on jatkuvaa ihmissuhde draamaa ja kaikki muu tuntuu toisarvoiselta, eikä voimia tahdo riittää mihinkään muuhun. Elämä on kaventunut parisuhteen ympärillä pyöriväksi noidankehäksi.

Alat kuitenkin miettiä, onko myös puolisollasi samat tunteet ja pelot. Hoksaat, että hänkin ehkä pelkää samaa jätetyksi tulemista kuin sinäkin. Mitä nyt sitten? Mitä voit tehdä? Miten puhua asiasta? Onko kumppanisi valmis oivaltamaan saman asian vai onko hän vielä jossain kauempana valmiudesta katsoa ja tunnistaa omia tunteitaan? Toisaalta mielesi täyttää ajatus, että kumppani aikoo varmaan jättää ensin, ettei tulisi jätetyksi.

Tunnista kuvitelmat ja erota tosiasiat.

Varmasti voi olla tottakin, että kumppanillasi on myös hylkäämisen tunnelukko. Kuitenkin sinun vallassasi on vain oma olemisesi. Voit kuvitella ja yrittää analysoida kumppanisi tunteita ja tuntemuksia mutta et voi todella tietää, mitä hän kokee. Voi opetella tietämään, mitä sinä itse koet ja tunnet. Kun alat olettaa, että tiedät kumppanisi mielenliikkeet ja uskottelet itsellesi tietäväsi, mitä hän suunnittelee, alat toimia omien uskomustesi mukaan. Siis uskomustesi, ei tosiasioiden mukaan.

Siis jos kuvittelet kumppanisi miettivän jotain olettamaasi, lienee viisainta kysyä. Ja kaikista viisainta on syventää omaa itsetuntemusta ja opetella tunnistamaan omia tunnelukkojaan ja niiden ylläpitämiä selviytymiskeinoja. Opetella luottamaan siihen, että myös toinen aikuinen ihminen tekee omia ratkaisujaan sen perusteella, mitä näkee ja kokee. Mitä hän sitten näkee ja kokee suhteessa sinuun riippuu siitä, toimitko uskomustesi vai tosiasioiden pohjalta.

Kun toimit uskomustesi ohjaamana, viestität jatkuvaa epäluuloa, epäluottamusta, vihamielisyyttä, epätoivoa. Viestität jatkuvasti sitä, että et usko suhteen pysyvyyteen ja kumppanisi rakkauteen.

Kun toimit tosiasioiden perusteella voit viestittää vastuunottoa omista tunteistasi. Viestität luottamusta ja halua uskoa toiseen. Viestität halua ratkaista ongelmia ja toimit sen mukaan, mitä todella tapahtuu. Viestität hyväksyntää ja kunnioitusta.

Se, että onko kumppanisi todella sitten sen arvoinen vai on myös jotain, minkä näet tosiasioiden perusteella ja teet ratkaisusi niihin perustuen. Et päätä lähteä tai jäädä oman tulkintasi ja uskomustesi perusteella.

Sinun tunteissasi on aina kysymys sinusta, ei toisesta. Toisen käyttäytyminen kertoo aina hänestä, ei sinusta ja päinvastoin.

Kun niin mielellämme pohdimme toisen ihmisen käyttäytymistä, se on harha, johon usein sorrumme.

Eteenpäin meneminen ja asioiden muuttuminen mahdollistuu vain kun alat pohtia omaa käyttäytymistäsi ja omia tunteitasi ja ajatuksiasi. Tämä onkin se vaikein pala. on vaikeaa kohdata oma itsensä, koska niin kauan kuin et sitä tee, voit ikään kuin sysätä vastuun hyvinvoinnistasi toisen harteille.

Oman itsen tutkimista ei kuitenkaan kannattaisi pelätä. Löydät sieltä ihmisen, joka todella olet ja usko pois, se on vain ja ainoastaan hieno tyyppi, hänet uskaltaa ja kannattaa löytää.