Ihmisen elämässä oikeastaan kaikessa taitaa olla kyse tunteista.
Meille on annettu tunteet ja ne ovat monessakin mielessä myös taakka. Eläimillä ainakin nykytiedon mukaan ei ole samankaltaista tunteisiin juuttumista kuin ihmisillä.
Kun leijona hyökkää antilooppilaumaan ja tilanne päättyy, antiloopit ravistavat itseään ja rauhoittuvat taas syömään ja omaan oleiluunsa. Ne eivät juutu kauhun kokemukseen niin, että tuo kokemus alkaisi määrittää niiden elämää.
Ihmisen mieli on toisenlainen. Käsittelemätön trauma tai tunnelukot alkavat ohjata elämäämme tunteiden kautta. Mieli jää tilaan, jossa hälytystila on koko ajan päällä. Ihmisen mieli tarvitsee asian käsittelyn syvällisesti, että epämiellyttävä kokemus ei jää elämää hallitsevaksi ja ohjaavaksi malliksi.
Kummalliset hallintakeinomme
Monimutkaisen mielensä takia ihminen muodostaa kummallisia hallintakeinoja tunteidensa välttelyn mahdollistamiseksi.
Ihminen putoaa itse rakentamaansa ansaan ja ylläpitää omaa kärsimystään näillä erikoisilla mielen rakentamilla suojapuskureilla.
Esimerkiksi olet voinut kokea lapsena kiusaamista koulussa. Sinuun on syntynyt ulkopuolisuuden tunnelukko, sinulla voi olla myös vaikkapa hylkäämisen ja alistumisen tunnelukot.
Olet kehittänyt itsellesi selviytymiskeinoja noiden ikävien tunteiden kanssa selvitäksesi. Pelkäät edelleen aikuisena sisimmässäsi kiusatuksi tulemista, sitä että sinua ei hyväksytä. Pelkäät hylätyksi tulemista. Olet muodostanut uskomuksen, että jos et toimi tietyllä tavalla, sinut hylätään.
Käyttäytymisesi parisuhteessa voi muodostaa kaavan:
Et sano omaa mielipidettäsi asioihin, alistut asioihin, joista et pidä jne. -> suljet pois omat tarpeesi ja mielipiteesi, jotta sinua ei hylättäisi tai arvosteltaisi -> mieleesi kertyy kaunaa ja katkeruutta, tämä purkautuu pahantuulisuutena, uupumuksena, ahdistuksena, fyysisinä oireina, kuten suolisto-oireet, päänsärky ym.
Ansaksi muodostuu siis se, että pyrit välttämään pelkäämääsi tunnetta jollain toimintamallilla, mutta tosiasiassa suurempi haitta sinulle koituu sen toimintavan seuraamuksista.
Usein tuo toimintamalli syntyy pelosta, että toinen ihminen ilmaisee ärtymystä taikka pettymystä. Et kestä kumppanin epämukavia tunteita. Pyrit omalla toiminnallasi ehkäisemään toisten ihmisten hankalaksi kokemiasi tunteita.
Älä ole tuollainen, ole tällainen, että minulla olisi helpompi olla
Erillisyys toisen ihmisen tunteisiin on monille vaikea asia. Jos puoliso tulee pahantuulisena töistä kotiin, voit mennä itsekin poissa tolaltasi.
Et voi kestää hänen pahantuulisuuttaan ja riippuen sinun omasta temperamentistasi ja tavastasi toimia, voit joko itsekin räjähtää tai sitten vetäydyt ahdistuneena pois jaloista.
Silloin on kysymys siitä, että koet toisen tunteet omiksesi. Et kykene tunnistamaan sitä, että läheinen ihminen voi olla väsynyt tai ärtynyt liittyen ihan omiin asioihinsa eikä millään tavalla sinuun.
Suutut hänelle taikka ahdistut ja koet pelkoa hänen mielialansa takia.
Ärsyynnyt siitä, että puoliso on pahantuulinen. Siis haluaisit, että hänen olotilansa olisi toisenlainen, että sinulla olisi parempi olla. Puolisollasi ei ole siis oikeutta olla väsynyt tai ärtynyt, koska silloin sinä koet jotenkin, että sinunkin täytyy olla pahalla mielellä?
Nämä kaikki käyttäytymisen kaavat sekä oman olotilan perustuminen sille, mitä muut ihmiset viestittävät, ovat merkkejä siitä, että sinua ohjaa jokin muu kuin tietoinen olotila itsestäsi.
Sinussa herää eloon lapsen pelot ja kokemukset jostain epämukavasta, kun et voi sallia toiselle hänen tunteitaan. Puolison huonoon mieleen voisi ottaa asenteen, että kysyy mikä painaa ja voitko olla avuksi, mutta jos hän ei sitä halua jakaa niin anna sen olla hänen asiansa.
Muistuta itsellesi, että muilla ihmisillä on oikeus omiin tunteisiinsa ja niin on myös sinulla.
Jos sinulla on kaikki hyvin niin puolison omat mielenliikkeet eivät ole syy olla itsekin pahalla tuulella.
Pyri huomaamaan mitä sinussa tapahtuu kun lähelläsi olevat ihmiset osoittavat tiettyä tunnetilaa.
Mitä huomaat itsessäsi? Pelkoa, epävarmuutta, ahdistusta? Mitä se kertoo, mistä se kumpuaa?
Kerro itsellesi, että huomaat toisen tunteen mutta se ei ole sinun tunteesi. Sinun ei tarvitse mennä mukaan siihen samaan, eikä sinun tarvitse vaatia, että toisen pitäisi tuntea eri tavalla.
Kaikilla meillä on oikeus omiin tunteisiimme. Myös sinulla. Huomaa milloin on kyse sinun tunteestasi ja milloin jonkun muun.
-Anneli
Saatat pitää myös näistä blogiteksteistä:
Miksi pelkään läheisyyttä ja rakastumista?