Palaan vielä aiheeseen tiedostava läsnäolo, koska se on kaiken rauhan ja levollisuuden perusta.
Tiedostava oleminen omassa elämässään poikkeaa esim. jatkuvasta puuhastelusta tai puhelimessa puhumisesta tai ystävien seuraan hakeutumisesta siinä, että voit tehdä myös kaikkea edellämainittua mutta sinun ei ole pakko…Ja vaikka tekisit ahkerasti tai olisit ystävien seurassa, sinulla on kuitenkin sisäinen rauhan ja hiljaisuuden tunnelma.
Sain pienen käsityksen siitä mitä on olla läsnä elämässä ja tässä hetkessä. Istuessani pihakeinussa auringon lämmössä ja lueskellessani mielenkiintoista kirjaa, tiedostin äkkiä sen, että tässä se nyt on, oikeasti tässä se on, elämä juuri sellainen mikä on näyttäytynyt kirjojen tai elokuvien kautta saavuttamattomalta ja jotenkin oudosti tavallisen ihmisen ulottumattomissa olevalta. Pihakeinu, lämpö, rauha, hyvä kirja! Tämä kuvahan näyttää elokuvissa jotenkin niin täydelliseltä ja vain haaveissa toteutuvalta. Ja nyt yhtäkkiä tajusin, että se on juuri tässä.
Huomasin keinun takana olevissa vanhoissa, suurissa syreenipensaissa lehvistöjen ja oksien varjoissa olevat monet pikkulinnut, jotka sirkuttivat ja noukkivat maasta jotain ja juoksentelivat ja pyrähtelivät sinne tänne. Huomasin pienen hämähäkin laskeutuvan näkymätöntä lankaa pitkin jostain korkeuksista alaspäin. Kuulin naapurin lasten ja vanhempien ääniä, huomasin kimalaisten tekevän jatkuvaa työtään kukkasten keskellä ym.
Tajusin, että en mistään hinnasta haluaisi loukata, enkä vahingoittaa yhtäkään näistä ympärilläni kuuluvista olennoista. Ja tämän tiedostin voimakkaan yhteenkuuluvuuden tunteen kautta, ymmärsin ja koin, että olen yksi osa tätä kaikkea, en erillinen tai irrallinen vaan osa kaikkea.
Huomasin ja tunnustin, että kärsimys syntyy mielessä ja tässä todellisuudessa nyt minulla ei ole kärsimykseen aihetta.
Eli: jos kuvittelet, että kymmenen tiikeriä ympäröi sinut niin mitä tekisit? Jospa lakkaisit kuvittelemasta…
Tajusin ehkä myös tuon tietoisuuden hetken aikana jotain asioita millä tiedän häiritseväni omaa hyvinvointiani ja päätin muuttaa niitä välittömästi. Tällaisista läsnäolon hetkistä muodostuu ymmärrys että elämä on kokoajan ja kaikkialla ja kaikenlainen ajatus siitä, että jonkun asian tai ihmisen pitäisi olla eritavalla tai erilainen jotta minulla olisi parempi olla, on harhaa.
Mahatma Gandhi on sanonut : Olkaamme itse muutos, jonka haluamme nähdä ympärillämme.
Lämmöllä 🙂
-Anneli