Joulun taikaa …

Näin joulun kynnyksellä kuulee paljon siitä kuinka kiirettä pitää ja pitäisi vielä tuota ja pitäisi vielä tätä.. tosin tuntuu, että se on ehkä jäänyt hiukan vähemmälle tuo pitäisi ja on pakko jne.

Tuleekin mieleen, että osa siitä pitäisi ajatuksesta on ehkä jotenkin vain opittua ajatusta siitä, että kun joulu tulee niin kuuluu olla kiire ja jotenkin kireä tahti.

Kun jonotat kaupan kassajonossa omaa vuoroasi ja sinusta tuntuu erityisen ärtyneeltä ja stressaantuneelta koska on joulu tulossa ja sen takia niin kiire niin olisiko kuitenkin pitkälle kysymys siitä, että mieli syöttää jotain opittua ajatusmallia sinulle ? Auttaako se ärtymyksen tunteminen jotenkin jonon etenemiseen nopeammin?  Voisiko siinä vain palauttaa itsensä läsnäolevaksi ja tunnistaa mistä ärtymys ja kiireen tuntu tulee ja onko kyseessä kenties vain tunne, että on erityisen kiire jonnekin?

Ja miksi se, että jos haluaa ostella joululahjoja läheisille on aihe ärtymykseen ? Eikö sen luulisi olevan mukavaa ja antavan aihetta iloon ? Tai jos se ei tunnu oikealta, miksi sitä pitää tehdä? Olisiko hyvä pysähtyä kysymään itseltään välillä mikä on kaiken tarkoitus itselle? Jos hetkeksi pysähtyy kuulostelemaan mistä on kysymys voisi ehkä erottaa sieltä alta todellisen tunteen ja karistaa pois sen opitun tavan olla stressaantunut joulusta? Mitä kaikkea siihen stressiin liittyy? Tuntuu monesti, että se on jotain määrittelemätöntä se joulustressi jota vain hoetaan tavan vuoksi ja jotenkin soisi kaikille, että enemmän vain nautiskeltaisiin siitä, että kerran vuodessa saa vähän hurahtaa miten nyt itse kukin haluaa hurahtaa, onko se hillitöntä lahjojen ostamista tai sen seitsemän sortin leipomista ja laittamista vai jotain ihan muuta ? Kunhan huomaisimme, että se olisi sitä mitä haluaa ja silloin se saisi olla mukavaa.

Lämmintä ja Valoisaa ja Läsnäolevaa Joulun aikaa kaikille meille 🙂

-Anneli

 

Kerro kaverille