Opi valoisampi tapa olla:
Valoa tunnelin päässä sanoo optimisti, se on todennäköisesti pikajuna, toteaa pessimisti.
Pessimistisyyden skeemalle antautuja kokee kaiken negatiivissävytteisesti. Hän murehtii ja ennakoi pahinta.
Skeeman välttelijä voi puolestaan yrittää laimentaa esim. alkoholilla ilottomuuden ja kielteisyyden tunteita.
Ylikompensoija on puolestaan ylioptimistinen, eikä halua huomioida edes realiteetteja.
Pessimismin elämän asennetta yleensä luonnehtii jatkuva huolehtiminen, valittaminen, ylivarovaisuus ja varoittelu myös toisten asioiden suhteen sekä päättämättömyys.
Pessimistisen ihmisen arkeen kuuluu jatkuva oletus ja pelko siitä, että jotain menee pahasti pieleen. Se voi koskea työtä, ihmissuhteita omaa talouden tilaa ym. Elämän positiivisia puolia ei juuri huomata tai jos huomataan niin on parempi kyllä varautua siihen, että jotain huonoa siitä seuraa.
Kielteisyyden leimaaman ihmisen lähellä on hankala olla, koska he kääntävät minkä tahansa asian kielteiset puolet esiin tai alkavat pohtia mitä siitä voi pahimmillaan seurata. He ovat jatkuvan jännittyneisyyden ja huolestuneisuuden vallassa.
Skeema voi kehittyä ns. mallioppimisena lapsuudessa, jolloin ihminen on sisäistänyt depressivisen ja pessimistisen asenteen vanhemmiltaan/vanhemmaltaan.
Tai skeema voi syntyä todellisten menetysten perusteella. Jos lapsuus oli ankeaa ja menetysten täyttämää on aika luonnollista, että ihmiselle voi kehittyä voimakas käsitys siitä, että joka tapauksessa kaiken menettää jos jotain uskaltaa tavoitella, sekä ihmissuhteissa, että muussa elämässä.
Terapiassa pyritään opettelemaan siihen, että uskaltaa odottaa hyvää elämältä. Jos hyvää tulee niin se on plussaa ja jos tulee huonoa, niinkuin elämässä aina välillä tulee, se on miinusta joka tapauksessa, olipa odotus ollut sitten positiivista tai negatiivista. Mutta jos odotukset ovat postitiivisia niin oletettavasti myös huonoista kokemuksista on helpompi selvitä kuin jatkuvan pessimismin ja huolen värittämän asenteen kautta.
-Anneli